Milloin viimeksi olit tehokas?

Nykykeskustelussa riitelemme työelämästä siinä määrin kiihkeästi, että unohdamme puhua terveeseen ja rehelliseen sävyyn työn käsitteistä.

Yksi näistä ohitetuista keskusteluista on työn tehokkuus. Se tuntuu rinnastuvan monessa keskustelussa työaikaan.

Kukaan ei tietenkään usko tähän. Kaikki myöntävät, että tehokkuus ei ole sama asia kuin käytetty aika. Tästä huolimatta johdamme tekemistämme kuten tämä erehdys olisi totta.

Olemme Suomessa aloittaneet lihavan riidan työajan muutoksista. Sorrumme huonoon dialogiin työaika-argumenttien molemmin puolin, kuten asiaan kuuluu. Tämä on tietenkin resurssiemme tuhlausta.

Työaika on nimittäin lopulta merkityksetöntä.

Työhön käytetyn ajan seuraaminen ei tuota hyvää työtä tai erinomaisuutta. Tuottavuudella ja työaikasääntelyllä ei käytännössä ole paljoa tekemistä keskenään. 

Itse asiassa – jos olisin työnantaja, niin pyrkisin ennemmin takaamaan tekijöideni kahdeksan tunnin yöunet kuin kahdeksan tunnin paikallaolon. Vastineeksi saisin pirteyttä, tehokkuutta ja sitoutumista.

Tässä tekstissä haluan pohtia nimenomaan työn tehokkuutta.

Milloin olit viimeksi tehokas?

Mieti asiaa hetki.
Keksitkö? Hyvä.
Arvaan, että tehokkaan hetkesi seurana olivat seuraavat olosuhteet.

1. Teit jotain sinua kiinnostavaa.
Tehokas tekemisesi sisälsi jotain sinua kiinnostavaa. Tekemisesi kokonaisuudessaan oli sinua kiehtovaa tai jokin sen osa oli sinulle erityisen vangitseva. Kiinnostuksesi mahdollisti sinulle kykyjesi käytön, koska:

2. Keskityit.
Keskittyminen on kiinnostusta, puhtaimmassa muodossaan. Tiedät kyllä – flow. Kaikki kykysi mahdollistuvat vasta keskittymisen kautta. Osaaminen on keskittymisen funktio. Olit tehokkaimmillasi kuin kissa, joka herkeämättä katsoo lintua ikkunasta.

“How beautiful it is,
that eye-on-the-object look.

–W.H.Auden

3. Tiesit tavoitteen ja tarkoituksen.
Sinulle oli selvää, mitä ollaan tekemässä. Tavoitteesi oli selkeä. Tiesit, mitä pitää saada aikaan ja mikä olisi hyvä lopputulos ahertamisen päätteeksi. Tiesit, miksi tehdään ja mitä tehdään. Sinulla oli siis tarkoitus ja siitä nouseva tavoite.

4. Teit näkyvää.
Työskentelit jonkin näkyvän muutoksen aikaansaamiseksi. Teit töitä, jotta jostain näkymättömästä tulisi näkyvää. Rakensit terassia täysin uppoutuneena, kunnes päivänvalo loppui. Sinua huudeltiin sisään, mutta et muista kuulleesi. Aikaansaannoksen visuaalisuus ja kosketeltavuus tuntuu kuuluvan tehokkuuden kokemukseen.

5. Valitsit itse ajan, paikan ja tavan
Teit todennäköisesti tehokkaan työsi silloin, kun sinulle sopi. Olit suunnitellut sen mahdollisesti etukäteen tai sitten se vain otti vaatimansa hetken. Teit sen siellä, missä se oli tarkoituksellista tehdä ja sinulle sopivalla tavalla. Onnistumme harvoin ja sattumalta olemaan tehokkaita, jos emme pysty määräämään työtapojamme.

6. Tunsit iloa tehdessäsi.
Nautit itsestäsi. Tunsit iloa tekemisestäsi, mutta ennen kaikkea nautit itsestäsi tekemässä. Pidit itsestäsi. Sinulla saattoi olla jopa hauskaa. On myös mahdollista, että teit hyvällä kyseiseen työhön sopivalla porukalla. Yhdessä tehty se vasta aikaansaavaa onkin, kun olosuhteet loksahtavat kohdalleen.

7. Opit.
Saatoit osata tekemäsi asian jo entuudestaan, mutta on myös mahdollista, että teit jotain sinulle melko uutta. Tällöin opit uutta tehokkaasti. Todennäköisesti teit jotain, mikä on osaamisesi piirissä, mutta osin epämukavuusalueella. Varmuuden ja vaaran välimaastossa. Ehkäpä aiemmalla kiinnostuksella hankittua kokemusta sovellettiin johonkin uuteen. Se on inspiroivaa. Toivottavasti pääset usein tekemään jotain tällaista.

8. Kadotit ajantajun.
”Onks kello jo noin paljon.”
– Minä, hyvän työn jälkeen.

Lainauksesta löytyy tehokkaan työpäivän loppupuolella usein lausuttu lause. Tiedät varmasti tunteen. Aika lentää kun on hauskaa ja uppoutuu tekemiseensä. Tai kun on paljon kiinnostavaa opittavaa. Sanonko sen flown tässä uudelleen vielä?

Sanon.
Flow.

Vanhin henkilökohtainen mantrani:
Relax and flow.

Kuinka moni näistä kahdeksasta kohdasta sopi tehokkuuden kokemukseesi?

Uskon, että monet osuvat kohdalleen. Varmimpia tehokkuuden elementtejä lienevät kiinnostus ja innostus sekä niissä syntyvä keskittyminen, tarkoitus, tekemisen ilo sekä omaehtoisuus tekemisen tavassa.

Minun tehokkuusesimerkkejäni ovat (useimmiten) tämän blogin kirjoittaminen tai inspiroivan koulutusmateriaalin tekeminen. Isoja tehokkuuskokemuksia saan ehdottomasti myös halkojen hakkaamisesta tai pihasaunan rakentamisesta, apumiehen roolissa. (Kiitos Juhalle ja Mintulle näiden hommien tarjoamisesta, kuitenkin luette.)

Etenkin näissä fyysisissä hommissa tunnen itseni tehokkaaksi. Aikaansaavaksi. Vaikken osaakaan juuri muuta kuin sen, mitä minulle neuvotaan. Joskus käy niin, että löytäessään parhaan mahdollisen tavan tehdä itselle hankalaa asiaa, eksyy hetkeksi tehokkuuteensa – aivan yllättäen. Ajattele, miltä tuntuisi, jos voisit lähestyä ikäviä tehtäviäsi tätä kautta.

Saavumme pointtiini, joka saattaa olla hiukan pelottava.
Mieti omaa työtäsi.
Päivittäistä tekemistäsi.

Sitä, jota työn ostajan tai asiakkaan rahaa vastaan teet.

Nyt, kun olemme löytäneet tehokkuuden ominaispiirteitä, verrataan niitä nyt työtehoosi.

Kuinka usein teet työtä,

  • joka kiinnostaa?
  • johon keskityt?
  • jonka tavoitteen ja tarkoituksen tiedät?
  • jonka tuloksen näet?
  • jonka ajan, paikan ja tavan päätät?
  • jossa nautit itsestäsi?
  • jossa opit?

Niin usein teet tehokkainta työtäsi.

Työ tarkoittaa tulosten aikaansaamista, itsestään iloitsemista ja oppimista samanaikaisesti. Työ ei ole paikka mihin mennään, se on jotain mitä tehdään. Teemme tehokkainta työtä omaehtoisesti. Työ tarkoittaa kovaa ponnistelua, mutta arvokkaan päämäärän eteen. Työ hyvin tehtynä kuluttaa, mutta myös kiittää. Merkityksen, kiinnostuksen ja keskittymisen tukema tehokas työ tervehdyttää tekijäänsä. Kunhan muistamme palautua siitä.

Oi rauhaa päätetyn päivätyön.

Mikä näistä elementeistä puuttuu työstäsi?
Pyydä sitä itsellesi. Etsi sitä itse.
Löydä sinulle parempi tapa.
Löydät tervehdyttävää tehokkuutta.

terv.
Kalle

4 thoughts on “Milloin viimeksi olit tehokas?

Leave a Reply