Mihin tarvitsemme johtamista työelämässä?
Miten ajattelemme sen vaikuttavan?

Johtamisen peruskysymyksiä tulee organisaatiossa käsiteltyä harvemmin. Pysähdymme harvoin keskustelemaan perusoletuksista. Yksi johtamista oikeuttavista oletuksista on nähdäkseni tämä:

Johtaminen vaikuttaa ihmisten suoritukseen.

Ajattelemme, että johtamisen tarkoitus on tuottaa parempaa työsuoritusta. Selkeä oletus, joka on helppo uskoa. Olisi vaikea argumentoida, että mitään suoritusvaikutusta ei olisi. Johtamisella on vaikutus. On esimerkiksi helppo havaita, että johtamisen puutteet heikentävät suoritusta. Yksi näkökulma ajatella johtamista on siis nähdä se suorituksen johtamisena.

Onko johtaminen ainoa asia, joka vaikuttaa yksittäisen henkilön, työyhteisön tai organisaation suoritukseen?
Ei tietenkään ole.

Monet suoritukseen vaikuttavista tekijöistä eivät ole johtamisen piirissä. Tästä syystä käytän ajattelua helpottavaa kahtiajakoa, kun mietin suorituksen johtamista. Suoritukseen vaikuttavat kahdenlaiset tekijät: pysyvät ja muuttuvat. Tämä on toki yksinkertaistus, kuten kahtiajaot usein ovat. Joka tapauksessa suorituksesta ylipäätään tulee johdettava vasta sitten, kun ymmärrämme siihen vaikuttavia tekijöitä.

Suorituksessani on paljon pysyvää. Persoonallisuuteni, taipumukseni, kiinnostukseni ja muut melko pysyvät seikat ennustavat jossain määrin, miten hyvin tehtävässä suoriudun. Minut tulisi ensisijaisesti rekrytoida tehtävään, joka sopii pysyviin ominaisuuksiini. Jos tämä epäonnistuu täysin, minusta seuraa paljon hankaluuksia, joita ei johtamisella tai kehittämisellä saada korjattua.

Suoritukseeni vaikuttavat kuitenkin myös muuttuvat tekijät, kuten työkykyni, nukkumani yöunet, tunnetilani, työni suunnittelu ja järjestäminen, työkalut, kellonaika, työpaikan viestintä, syömäni ruoka, esimieheni toiminta ja niin edelleen. Nämä tekijät vaihtuvat, ja niihin voidaan vaikuttaa suoritusta parantavasti.

Voisimme keskustella pitkään siitä, mitkä tekijät ovat pysyviä ja mitkä muuttuvia. Tässäkin keskustelussa lienee totta, että kysymys on asteikosta, ei ehdottomasta jaosta. Harva tekijä on nimittäin absoluuttisen pysyvä suorituksen vaikutin, ja vastaavasti muuttuvien tekijöiden muuttaminen voi olla niin hankalaa, että ne tuntuvat pysyviltä. Lisäksi työtehtävissä on tarkastelulle olennaisia eroja.

Olennainen kysymys on mielestäni tämä:

Miten pääsemme suorituksen johtamisessa paremmin käsiksi siihen, mistä suoritus koostuu?

Mielestäni tähän riittää noin kuuden kysymyksen kysyminen.

Seuraavia kuutta näkökulmaa lähestymällä voit löytää suoritukseen nykyistä paremman version. Ne ovat kysymyksiä, joita voit kysyä itseltäsi, kollegoiltasi tai johdettaviltasi. En tiedä, mitä lopulta löydät, mutta luulen, että se löytynee näistä näkökulmista.

Kuusi kysymystä suorituksen johtamiseen:

1. Jaksatko?

Onnistuminen vaatii hyvää virettä. Mikäli suoritus tökkii, työkyky tulee varmistaa ensin. Onko vire hyvä? Onko jaksamisen ongelmia, henkisiä tai fyysisiä? Miten elintavat tukevat suoriutumista? Mikään osaaminen, motivaatio tai johtaminen ei auta, jos ei jaksa tai fyysisesti/henkisesti pysty. Työkykyyn voi onneksi vaikuttaa positiivisesti, ainakin suurimman osan aikaa.

2. Osaatko?

Emme voi onnistua, jos emme osaa. Suoriutuminen vaatii kompetenssia. Hyväkään työkyky ja timanttinen motivaatio eivät auta, jos ei ole osaamista, johon ne voisi kanavoida. Riittävä osaaminen vaaditaan suorituksen lähtökohdaksi. Jos osaaminen on ongelma, parempaa osaamista saa onneksi hankittua kiinnostuksella, ahkeruudella ja perehtymisellä aiheeseen - unohtamatta itse tekemistä. Itsestäänselvyytenä; osaamisen kehittämisellä suoritus voi parantua.

3. Huvittaako?

Mikäli motivaatio puuttuu, suoritus ei ole ihmeellinen. Se on korkeintaan keskinkertaista ohjeiden täyttämistä. Kovakin osaaminen ja työkyky ovat turhia ilman motivaatiota. Huvittamisongelma voi syntyä monesta tekijästä. Johtamisella se lienee helpointa pilata. Toki motivaatioon vaikuttavat myös seikat, joihin johtamisella ei ole osaa. Siihen voivat vaikuttaa jopa tekijät, joita emme voi muuttaa - kuten halu olla alalla tai työtehtävässä ylipäätään.

4. Sujuuko?

Jos työ on huonosti suunniteltu, työvälineet puuttuvat ja aikaa onnistumiseen ei ole, huippusuoritusta ei kannata odottaa. On täysin mahdollista, että työn suunnittelu pilaa onnistumisen mahdollisuudet jo ennen kuin muut seikat ehtivät vaikuttaa siihen. Toimimaton järjestelmä, rikkinäiset työkalut tai puuttuvat työvaatteet tuhoavat myös motivoituneen, osaavan ja virkeän tekijän suorituksen. Jos äänentoisto puuttuu kokonaan, huippubändinkin stadionkeikka on vähän huono.

5. Tiedätkö?

Jos tavoitteet puuttuvat, ei ole mitään suoritusta, jota johtaa. Jos suorituksen odotuksia ei viestitä, siinä ei voi onnistua kuin sattumalta. Tiedonkulun puute yksinään voi täysin nollata suorituksen. Näin voi käydä, vaikka itse työ olisi sujuvaa ja sitä tekisi kovalla vireellä ja hyvällä motivaatiolla painava huippuosaaja. Yksikin väärä tai puuttuva informaation pala, ja kaikki muut suorituksen tekijät hukataan. Voit testata tätä esimerkiksi kutsumalla erinomaisen puhujan täysin väärään osoitteeseen luennoimaan.

6. Välitätkö?

Mikäli tekeminen ei ole tärkeää, huippusuoritus jää saavuttamatta. Perussuoritusta toki saadaan ja hyväkin tekeminen on mahdollista. Erinomaiseen suoritukseen tarvitaan kuitenkin merkityksellisyyttä tekijälle. Parasta työtä tekevät he, ketkä välittävät tekemisestään ja kytkeytyvät sen suurempaan merkitykseen. Parhaat suoritukset saa tietenkin yritys, joka onnistuu yhdistämään omat ja tekijöidensä intohimot ja tavoitteet.

Eli:
Mikäli haluat johtaa parempaa suoritusta, tulee sinun tietää, mitä osa-aluetta ja suorituksen vaikutinta tulisi parantaa. Ehdotan, että tutkit asiaa tässä järjestyksessä:

1. Työkyky ja vire
2. Osaaminen tehtävään
3. Motivaatio tehtävään
4. Työn sujuvuus
5. Viestinnän toimivuus
6. Työn merkitys

Tällä listalla saatat löytää suorituksen mahdollisten puutteiden lähteen. Yleensä suorituksen ongelmat ovat tilanteessa ja muuttuvissa tekijöissä, harvemmin itse henkilössä ja hänen pysyvissä ominaisuuksissaan. Sitäkin toki tapahtuu.

Tutki näitä kuutta näkökulmaa.
Ratkaisu ja parempi suoritus saattaavat löytyä helpommin kuin uskotkaan.

Vai mitä luulet?
Suorittaako hyvävireinen, osaava ja motivoitunut henkilö hyvin työtä, joka on sujuvaa ja merkityksellistä, organisaatiossa, jossa viestintä toimii?

Luulen, että tällaisessa tilanteessa hommat hoituvat ihan mukavasti.

terv.
Kalle

ps. Haluaisitko tekstejä, joita ei julkaista muualla? Liity maili-listalle sivun alareunasta. Voit myös kutsua minut kouluttamaan näistä teemoista.