Millainen on hyvä tauko?

Entä millainen on hyvä loma?
Lomahan on vain normaalia pidempi tauko. Iso tauko.

Olen silti alkanut ajatella, että onnistuneiden taukojen tunnuspiirteet ovat oikeastaan samankaltaisia - riippumatta niiden pituudesta.
Samankaltaisuutta löytyy, oli sitten kyse lounastauosta, kahvitauosta, mikrotauosta tai perinteisestä ”neljä viikkoa juhannuksesta” – tauosta. Siis suomalaisesta kesälomasta.

Mikä tekee tauosta onnistuneen?
Millä kriteereillä vietetään onnistunut kymmenen sekunnin tai neljän viikon tauko?
Ehdotan seuraavaa vastausta:

Onnistuneen tauon tunnistaa siitä, miten tekeminen jatkuu.

Tauon onnistumisen kriteeri on se, millä energialla palataan tekemään sitä, mistä taukoa pidettiin. Onnistunut tauko on sellainen, joka ylläpitää (tai palauttaa) innostuksesi ja kykysi keskittyä asiaan. Oli asia sitten pieni tai suuri. Hyvän tauon jälkeen olet aikaansaava. Tämä on mielestäni hyvä, yksinkertainen kriteeri. Voit tutkia taukojesi onnistumista sen kautta, miten tauon jälkeen sujuu.

Sujuvatko työt lounaan jälkeen?
Entä loman jälkeen?

Palaatko positiivisena, keskittymiskykyisenä ja aikaansaavana?
Entä auttaako kymmenen sekunnin paussi sinua jatkamaan äskeistä työtäsi? Jos auttaa, niin millainen tuo kymmenen sekuntia oli?

Näillä kriteereillä olennaista tauolle kuin tauolle on mielestäni:

1. Tehdä täysin eri asiaa kuin ”äsken”
2. Toteuttaa kohtaa 1 myös kehollisesti

Asia, jota tykkään toistella: hyvä tauko on kehollinen.
Onnistunut tauko on myös fyysisen olemisen muutos. Jos istuit, niin nouse ja jumppaile – keskittymiskykysi palaa. Jos seisoit, kävelit, kannoit: istahda hetkeksi. Juo vettä.

Eräässä koulutuksessa puhuin juuri tästä ajatuksesta ja päätin toteuttaa sitä ryhmän kanssa. Pidimme puheeni aikana parin minuutin mikrotauon.
Toteutimme tämän muuttamalla asentoa ja tekemistä. Katkaisimme tekemisen keholla. Kuuntelijat, jotka olivat istumassa, pyysin seisomaan ja harrastamaan ns. power posingia. He tekivät siis kehollisesti aivan päinvastaista asiaa kuin äsken.

Mitä tein itse?
Olin kävellyt, seissyt, puhunut, heilunut ja piirtänyt (huonosti) viimeiset kolme varttia. Menin siis kuulijoiden eteen sohvalle makaamaan ja suljin silmäni. Käskin myös ääneen itseäni olemaan hiljaa.
Sen lisäksi, että tämä oli tilaisuuteen sopivaa huumoria, kyseessä oli erinomainen tauko. Jatkoimme pirteinä ja hymyilevinä.
Toimi.

Entä sitten loma?

Mielestäni lomaa voi viettää samalla periaatteella: tehdään eri asiaa kuin ”äsken”.

Fyysisesti raskas työ?
Fyysisesti kevyt loma niiden asioiden parissa, joista mielesi nauttii. Niiden asioiden parissa, joita ei normaalisti ehdi.

Henkisesti raskas työ?
Halon hakkuuta, samoilua tai vaikka muuttohommissa jeesaamista. Kaikille toimivaa reseptiä ei tietenkään ole, mutta ymmärrät idean.

Käytä luovuutta, mutta sovita se vaikkapa tällaiseen reseptiin: Jotain muuta kuin äsken, jotain miellyttävää. Kehollisesti erilaista, mutta ilman suorituspaineita.

Näin vietin viime lomani. Ensin lyhyt lomareissu.
Sen jälkeen kaksi treeniä päivässä ja kävelyä reippaasti. Syvennyin myös Twin Peaksin kausiin 1 ja 2. Eli: jotain muuta kuin normaalisti ehtisi, miellyttävää, paineetonta, kehollista. En kirjoittanut, en lukenut ammattikirjallisuutta, en perehtynyt asioihin tai puhunut niistä. Ihan mahtavaa. Yksi parhaista kahden viikon lomistani. Painoakin lähti. Lomalla. Eikö kuulostakin absurdilta? Se on kuitenkin loogista. Koska en pinnistellyt töissä uusien asioiden kanssa, minulle jäi itsekuria varastoon. Käytin sitä korjatakseni yhden huonon ruokailutottumukseni.

Mikrotauoissa pitkin päivää toteutan samaa kaavaa. Jos olen istunut, nousen ylös. Työhuoneesta löytyy muutama apuväline, joilla saan kehoon muuta tekemistä.
Kuminauha, sormipuristin, harjanvarsi ja kahvakuula. Joskus seison käsilläni hetken. Tällä idealla vietetty parin minuutin tauko saa minut jatkamaan tekemistäni aivan uudella energialla. Suosittelen kokeilemaan.

Myös älypuhelimen räpläämisen olen tietoisesti jättänyt tauoilleni.
Se ei tosin tunnu olevan toimiva tauko. Työtäni sillä ei kuitenkaan ole lupa keskeyttää.

Lisähuomautuksena, nämä periaatteet sopivat myös/taas voimailuun ja fyysiseen harjoitteluun ylipäätään. Esimerkiksi sarjatauoilla voit tehdä jotain hyödyllistä ”muuta” kuin äsken. Kuten keskittyä niihin korjaaviin ja kevyisiin liikkeisiin, joita tiedät tarvitsevasi. Sellaisiin, jotka kuormittavat eri lihaksia kuin äskeinen tekeminen. Toimistotyöntekijälle oikea vastaus on muuten band pull-aparts. Toimii myös työnteon tauotuksena.

Ajatus toimii myös harjoittelun rytmittämisessä. Omistautuneelle juoksuharrastajille voi toimia voimailuun käytetty ”tauko”, kun taas intohimoiselle salikävijälle voisi sopia kävelyyn tai muuhun aerobiseen harrastamiseen käytetty ”tauko”. Suosittelen kokeilemaan.

Ole tietoinen tauoistasi.
On monta hyvää tapaa toteuttaa taukoja omasta tekemisestä.

Suurin oivallus asian suhteen on kuitenkin se, mikä on onnistuneen tauon kriteeri.
Mistä tiedät, että tauotuksesi toimii? Tätä kysymystä kannattaa pohtia. Toistan oman ehdotukseni.

Onnistuneen tauon kriteeri on se, miten hyvin jatkat.

Onnistuneen tauon ei pitäisi aiheuttaa tekemisen välttelyä. Sen pitäisi lopettaa viivyttelysi. Innostaa sinut tarttumaan seuraavaan asiaan.
Kun hyväksyt tämän kriteerin, voit pohtia, millainen tauko toteuttaisi sen parhaiten. Mitä voisit tehdä, että taukosi antaa sinulle parhaan mahdollisen energian jatkaa?
Miten se soveltuu mikrotaukoon kesken työn? Entäpä lounastaukoon? Entä lomaasi?

Ensimmäiset kysymykset, joista voit aloittaa, ovat lopulta nämä:
Miten tauotat tekemistäsi nyt?
Toimiiko se?

Hyviä taukoja toivottaen,
Kalle

ps. Haluaisitko tekstejä, joita ei julkaista muualla? Liity maili-listalle sivun alareunasta. Voit myös kutsua minut kouluttamaan näistä teemoista.