On olemassa eräs lyhyt lause, joka edeltää asioiden oppimista. Se ohjaa meitä oikeaan suuntaan, saa meidät muistamaan ja tuntuu kaiken lisäksi hyvältä.

Tämä lause on:
"Hyvä, juuri noin".

Lause kuvaa sitä positiivista palautetta, jota tarvitsemme oppimiseen ja ylipäätään toimimiseen.

Kun puhumme työelämän ongelmista, palaute nousee usein esille. Olen keskustellut palautteesta tarpeeksi kyllästymiseen asti, mutta jostain oudosta syystä en ole vielä kyllästynyt. 

Hyvä palautekulttuuri on melko helppo määritellä - jokainen meistä pystyy siihen. Uskon, meistä jokainen voi kirjoittaa taululle, miten haluaa itseään kohdeltavan, ja nämä listat muistuttavat toisiaan. Hyvien periaatteiden löytäminen ei ole vaikeaa. Toimialojen erojakin on vähemmän kuin uskomme.

Miksi ihmeessä sitten jatkamme tätä keskustelua?
Miksi asiat eivät tunnu kehittyvän?

Ehkäpä emme ole vieläkään oivaltaneet positiivisen ja vahvistavan keskustelun merkitystä.

Positiivinen vuorovaikutus on kaiken oppimisen edellytys.

Jos olet yli 30, voit todennäköisesti tehdä seuraavan havainnointiin keskittyvän harjoituksen. Voit tehdä sen, kun seuraavan kerran satut lasten syntymäpäiville tai muualle, jossa muutaman vuoden ikäisiä ihmisiä vipeltää. Näissä tilanteissa tarkkaile positiivisen palautteen määrää.

Kohdistamme pieniin lapsiin jatkuvasti positiivista palautetta, säännönmukaisesti. Teemme tämän sujuvasti myös täysin tuntemattomille lapsille. Kun tätä ajattelee, se on oikeastaan mieltä ylentävä ilmiö.

Pystymme upeaan, positiiviseen ja vahvistavaan puheeseen.

Pohdi tätä kysymystä:
Koska osaamme tämän lasten suhteen -  missä vaiheessa lopetamme sen?
Missä vaiheessa siirrymme arvostavasta arvioivaan puheeseen?

Ole huoleti, sinun ei tarvitse alkaa puhua työkavereillesi kun lapsille. Se ei ole oivallukseni.

Kysymys on siitä, mikä saa meidät ihmisina toimimaan ja oppimaan.

Toiminta ja oppiminen vaatii vahvistusta ja positiivisuutta.
”Hyvä, juuri noin.”

Aivomme rakastavat tällaisia lauseita. Ne luovat aivoihimme uusia yhteyksiä. Jos haluamme kehittyä, tarvitsemme näitä uusia ja positiivisia yhteyksiä. Oivalluksia toimintamme ja todellisuutemme välille.

Kritiikki ei toimi näin hyvin. Se ei muuta käytöstä yhtä tehokkasti. Mieti, kuinka usein se, että joku arvostelee sinua, on saanut sinut toimimaan kestävästi uudella ja paremmalla tavalla?

Negatiivisten asioiden tarpeeton sosiaalinen vahvistaminen vain voimistaa niitä ajatuksia, joista halutaan päästä eroon. Ongelmien märehtimisestä vellomisesta kehittyy helposti tapa. Ratkaisut vaativat jotain aivan muuta. Ratkaisuun johtaa todennäköisemmin positiivisuus.

Olet todennäköisesti itsesi pahin kriitikko.
Minäkin olen sitä itselleni.

Ajattele - kuinka usein epäilet itseäsi?
Entä kuinka usein vahvistat ja kannustat itseäsi?

Näiden itseään vahvistavien ajatusten määrä ei monilla meistä liene tasapainossa.

Meidän tulisi ymmärtää, että positiivisuus saa meidät todennäköisemmin toimimaan. Itsekritiikki taas haittaa toimintaamme ja itsemme toteuttamista.

Kuinka usein päätät itse estää itseäsi?
Tunnin päivässä vai enemmän?
Kuulostaa hullulta, mutta näin me oikeasti toimimme.

Positiivinen palaute tulee jatkossakin olemaan puheenaiheemme. Aiheeseen voi kyllästyä, mutta positiivinen puhe on silti välttämätöntä.
Kehuminen on läsnä aina, kun haluamme onnistua.

Koetko saavasi tarpeeksi vahvistusta toiminnallesi?
Jos et, niin pyydä positiivista palautetta.
Saatat yllättyä.

Muista, että kun saat positiivisen kommentin asiasta, jossa tiedät onnistuneesi, sano kiitos. Sekin välillä unohtuu.

Kehuista kiittäminen tarkoittaa toisen mielipiteen arvostamisen lisäksi myös sitä, että annoit itsellesi tarpeellista tunnustusta.

terv.
Kalle

ps. Haluaisitko tekstejä, joita ei julkaista muualla? Liity maili-listalle sivun alareunasta. Voit myös kutsua minut kouluttamaan näistä teemoista.