Vahvuudet ja ratkaisut.

Minä olin ennen kaupungilla töissä. Pidin siitä useimpina päivinä. Jotkut julkisen hallinnon ominaispiirteet tuottivat ongelmia, mutta suurin osa ajastani oli hyvin käytettyä ja positiivisten kokemusten sävyttämää. Saimme paljon hyvää aikaan. Oli hyvät kanssatekijät. Kuntaa ja kaupunkia työnantajana mollataan muuten kohtuuttoman paljon. Parannettavaa riittää toki vuosien tarpeiksi, mutta lopulta kaupunkiorganisaatio koostuu hyvistä ihmisistä sekä palveluista, joista molemmat kehittyvät jatkuvasti. Näin on useimmiten. Kaupunkia ajatellessa itselle tulee mieleen työnsä parissa puurtavat entiset kollegani, useat upeat esimiehet ja hyvät työporukat sekä yleinen hyvähenkisyys muutenkin. Näille vahvuuksille pystyy kyllä rakentamaan. Suurin vahvuus on kuitenkin siinä, että kunnalla itsessään on jalo tehtävä ja merkitys. Kunta tuottaa hyvää. Ihan oikeasti. Kiitos tähän väliin niille kotkalaisille julkisen palvelun puurtajille, jotka tätä luette. Olette usein mielessä! Kiitos myös muihin kuntiin ja kaupunkeihin, tiedän kokemuksesta sielläkin olevan hyvää väkeä.

Tämä ei kuitenkaan ole teksti kunnasta.
Tämä on teksti vahvuuksista ja ratkaisuista.

Aloitin omasta tarinastani, koska juuri kaupungilla muutin ajatuksiani kehittämisestä peruuttamattomasti. Tajusin, että pääasiallinen tapamme kehittää ja puhua kehittämisestä on ongelmiin ja heikkouksiin keskittyminen. Ongelmat ja heikkoudet ovat kehittämisen keskiössä. Väitän näin myös monen muun kaupungin ja yrityksen osalta kuin itse suoraan kokemieni. Tiedän, että samaistujia löytyy.

Kehitämme kysymällä ensin mielipidettä. Kartoitamme. Usein ennalta määrätyin sanoituksin. Saamme vastauksia, joiden ajattelemme kertovan tilanteestamme – jos suostumme kerrotun hyväksymään. On muuten hämmentävää, miten usein olen törmännyt siihen, että esimies tai johtaja kertoo huonon palautteen johtuvan kyselyn muotoilusta tai siitä, miten alaiset / työntekijät / HR / jotkut ei vaan ymmärrä tai ajattelee asiaa ihan väärin. Legitiimiä palautetta sekin, mutta myös seinän pystyyn nostamista. Palautteen torjumista. Löydämme ongelmia, luomme lisää ongelmia. Riitelemme itse selvittämisestä ennen mitään kehittämistä. Pyrimme ennemminkin etsimään hyvän selityksen tuloksille kuin ryhtymään niistä seuraaviin toimenpiteisiin. Henkilöstökyselyt voisi monessa paikassa nykymuotoisina lopettaa. Kysyttäisiin vaan että mitäs tehdään yhdessä paremmin? ”Mikäs ois hyvä?” Tussit ja paperit käteen. Hyvää tunnelmaa. Muutokset kokeiluun, parhaat tavoiksi. Siinä se. Pidemmälle päästäisiin kuin sillä, että järjestetään sähköinen kysely ja purkutilaisuudet – joka on kyllä usein tilaisuuteen sopiva sana. Onneksi parempaa henkilöstötutkimustyötä, kuin tässä kuvaamaani, tehdään paljon.

Kun tietoa kehittymisen pohjaksi on kerätty, miten yritämme edetä? Keskitymme esille nouseviin ongelmiin. Puutteisiin.
Etsimme kolme, viisi tai kymmenen kehityskohdetta.
Sieltä, missä meillä menee huonoimmin.
Siitä, mikä tuntuu huonolta.

Nyt tulee muuttunut mielipiteeni: Tällaiseen kehittämiseen keskittyminen on hulluutta. Tehottomuutta, negatiivisen ilmapiirin levittämistä, ja onnistuessaankin lopputuloksien kannalta keskinkertaistavaa. Sellaisia heikkouksia voi paikata, jotka rampauttavat koko systeemin. Tai joita on pakko nostaa tiettyyn standardiin.

Todellinen suorituskyky syntyy kuitenkin vahvuuksien jalostamisesta.

Olen yrittänyt pohtia tätä myös muissa yhteyksissä. Pääasiassa voimaharjoittelun yhteydessä. Sieltä löytyy sama kysymys. Johtaako parempiin suorituksiin nostojen heikkouksien käsittely vai vahvuuksien parantaminen? Hyvä kysymys moneen lajiin. Hankala kysymys. Voimailussa monet löytävät parhaan reitin etsimällä itselleen vahvimman tavan toteuttaa nostoja. Heikkouksien käsittelyä kuitenkin tarvitaan, ettei niistä tule liiallisia rajoitteita. Tässä yhteydessä heikkouksien käsitteleminen on ilmeisesti hyödyllisintä niille, jotka ovat harjoittelussaan pitkällä. Ehkäpä pointtini onkin se, että kehittämistä tulee lähestyä kahdesta suunnasta, ja heikkouksien suunnasta niin vähän kuin on tarpeen.

Erinomaisuutta on nimittäin tarjolla vain siellä, missä vahvuudet ja taipumukset jo sijaitsevat.
Upeaa syntyy, kun ne kohtaavat kulloisenkin tilanteen mahdollisuudet.

Jos aiot kehittää voittavan joukkueen vaikkapa koripallossa:
Katsotko videolta esimerkkejä voittavan joukkueen peleistä? Vai katsotko videolta tappiollista ja huonosti toimivaa joukkuetta parantaaksesi omaa tekemistä?

Jos yrität kehittää myyntiä:
Opiskeletko onnistuneimpia keissejäsi?
Vai niitä eniten kalvavia käsistä livahtaneita asiakkuuksia?
Kummasta opit?

Meille on harvoin hyödyllistä velloa jo epäonnistuneessa tai tällä hetkellä huonoimmassa. Keskitymme liian usein pelkästään heikkouksien ja ongelmien esillä pitämiseen kuvitellen, että tämä näyttää meille paremman tavan. Tämä ei ainoastaan ole epätehokasta, vaan myös tuntuu pahalta. Tämä vaikeuttaa tekemistä jo itsessään. Ongelmat ja heikkoudet ovat hallitsevana puhetapana uuvuttavia.

Voisimme esitellä ainoastaan paremman tavan. Suunnata puheemme ratkaisuun, tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin. Tehdä matkaa sinne vahvuuksiemme tukemana.

Ongelman vatvominen on hyödytöntä kaikilta muilta osin paitsi ratkaisulle tarpeellisen tiedon hankintaan. Ja tietenkin epäonnistumisesta syntyvien tunteiden käsittelyyn. Syyllisten etsiminen, moralisointi, valittamisen jatkaminen ja muukin surkeuden pitkitetty fiilistely on lopulta huonosti käytettyä aikaa. Ratkaisu on ratkaisu. Ratkaisun pohtiminen yhdessä ja ääneen on ratkaisu.

Ei kysytä ”mikä meni pieleen?” vaan ”miten ens kerralla?”
Ei kysytä ”kenen moka?” vaan ”ketkä haluis ratkasta tän?”

Haluaisin kuulla enemmän vahvuuksista ja ratkaisuista.
Olen hyvin tottunut keskustelemaan ongelmista ja heikkouksista. Koko työuransa voi halutessaan viettää tässä mielentilasssa. Se mahdollistetaan. Toivottavasti ei kaikkialla.

Noh, virhe tapahtui taas myös itselle. Tästäkin tekstistä tuli, tietenkin, ongelma- ja heikkouskeskeinen kirjoitus.Yritetään kääntää juttu paremmaksi.

Muutetaan kulttuuria.
Kasvokkaisen, ratkaisukeskeisen ja vahvuuksiin keskittyvän keskustelun hetkissä. Erittäin vähän kerrallaan. Pystymme siihen kyllä. Saamme enemmän aikaan ja meistä tuntuu paremmalta. Ihmissuhteemme paranevat keskusteluyhteydessä, ja yhteinen tekeminen saa suunnan.

Jotain, mitä voit kokeilla ja mitä itse olen kokeillut:

  1. Selvitä omat vahvuutesi. Itseltäsi ja ympäristöltäsi. Kirjoita ylös. Lue uudestaan.
  2. Muista, miten olet onnistunut aikaisemmin. Muista uudestaan.
  3. Puhu ratkaisuista toistuvasti. Palaa sivureiteiltä ratkaisuun.
  4. Kysy aina, mitä aiot itse asialle tehdä. Mitä vahvuuksia voit käyttää?
  5. Ajattele muiden ihmisten onnistumisia ja vahvuuksia. Toimi näiden tukemana.

Hetkittäinenkin onnistuminen näissä… on hyvä asia. Ratkaisukeskeisyyttä, vahvuuksien tukemana.
Yhteistä ja parempaa tekemistä.

6 comments

  1. Lisa Sounio-Ahtisaari puhui juuri tästä #Somedigi-semmassa 9.9.2015. Pyysi miettimään kolmea omaa vahvuutta ja vahvistamaan niitä edelleen. Yleisöstä joku kysyi miksi ei kolmea heikkoutta. Asian ydin taitaa olla juuri positiivisuudessa ja erikoistumisessa. Toisaalta, moni työnantaja tuntuu etsivän multitalenttia.

    Tykkää

    1. Hei Tiina, kiitos kommentista. Miten muistan tuon melkeinpä päinvastoin? Olin kuulevinani, että juuri yleisöstä nostettiin pointti vahvuuksien kautta tekemisestä, eikä niihin asioihin paneutumisessa, joissa ”on kehitettävää”. Oli miten oli, lienet ytimen suhteen oikeassa. Vanha 10 000 tunnin harjoittelunkin sääntö on parhaiten käytetty tietoiseen tekemiseen niiden asioiden suhteen, johon on taipumusta alunperinkin. Hyvä pointti multitalentin etsimisestä! Alkavatko vaatimukset olla jo hiukan liian korkeita? Mielestäni työnantajien tulisi etsiä jotain muuta kuin täsmällistä osaamispatteristoa. Fiksuimmat tämän tietävätkin.

      Tykkää

  2. Päivitysilmoitus: Hyvää työtä! | Parempi ote.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s