Lintsaajat vai uhrautujat?

Vähintään kerran vuodessa antaudumme asiaohjelmissa ja keskustelupalstoilla erään ison työelämän kysymyksen ääreen. Viimeksi kyseinen hetki tuli muistaakseni viime syksyllä. Ennen kuin kirjoitan sanaakaan siitä, mistä on kyse, teen ennustuksen;

Tulemme käymään saman turhan keskustelunäytelmän uudelleen, ihan pian.
Ilmiö toistuu monen muunkin asian kannalla. Joku tarpeeksi tärkeä henkilö provosoi ja pakottaa keskustelun alkaamaan, ja tämän jälkeen eri intressiryhmän edustajat käyvät näyttelemässä roolinsa argumentein, jotka eivät koskaan muutu. Näitä argumentteja ei koskaan tarkastella loogisesti. Keskusteluohjelman sääntöihin kuuluu mielestäni nykyään, että kukaan osallistujista ei saa oppia mitään.

Lintsari.

Case in point: suomalainen sairauspoissaolokeskustelu.
Tästä keskustelusta saadaan aina syntymään kahden ”vastakohdan” typerryttävä riitely, johon sisältyy pohjoismaista dataa, anekdotaalisia esimerkkejä ja vanhaa kunnon työnantaja/työntekijä – semantiikkaa. Totta kai.

Esittelen vastapuolet:

A) Lintsaaminen on ongelma. Huvittamisen puute kanavoituu sairastamiseen. Sairauspoissaoloja käytetään lomailuun. Suomalaiset sairastavat töissä paljon. Työmoraali on kadonnut. Työelämä on paapomista ja töihin tullaan olemaan.

B) Ihmiset ovat ahkeria. Työnantaja ahdistelee sairaita. Ihmiset tulevat pikemminkin sairaana töihin ja tämä on vaarallista. Työväestö on niin vanhaa, että se sairastaa. Suomalaiset eivät tosiasiassa sairasta sen enempää kuin muutkaan. Työmoraali on parempi kuin koskaan, mutta työelämä on raaistunut.

Uhrautuja.

Molempiin totean: ”Jep jep.”

Yllä olevista väittämistä en argumentoi yhtäkään väitettä vastaan, enkä yhdenkään puolesta. Nyt.

Esitän vain hyvin helpon, keskustelua eteenvievän ajatuksen: näiden vastapuolien välinen argumentointi on täysin turhaa. Kun tämä keskustelu taas käydään, pyörittelen päätäni / silmiäni ja pidättelen televisiolle huutamista. Kummankaan puolen väitteiden todeksi osoittamisella suhteessa toiseen ”vastapuoleen” ei ole mitään seurauksia työelämän parantamisen kannalta. Ei tietenkään voi olla. Miksi ei?

Koska molemmat osapuolet ovat oikeassa.

Kaikki edellä mainituista ilmiöistä ovat olemassa suomalaisessa työelämässä. Eri tavalla eri henkilöissä ja organisaatiossa, mutta olemassa. Olennaista ei ole, onko suomessa enemmän ”lintsaajia” vai ”kipeänä töissä olevia”. Se on täysin irrelevanttia työelämän parantamisen kannalta. Koska molemmat ovat ongelmia, jotka toimivan organisaation pitää pystyä ratkaisemaan.

Sillä, onko organisaatiossa yksi lintsaaja ja 100 kipeänä töissä olevaa vai toisin päin, ei ole mitään merkitystä minkään kannalta. Mutta tästä me oikeasti riitelemme. Tosiasia on, että lintsaajan toimintaan pitää puuttua, ja oikeasti sairaat komentaa kotiinsa sairastamaan. Nämä eivät ole mitään ”vastakohtia”. Organisaation siis pitää varmistaa ainoastaan se, että yksi maailman parhaimmista työelämän turvaverkoista (maksettu sairaspoissaolo) toimii. Eli sairaana olevat ovat sairauspoissaololla. VAIN sairaana olevat ja KAIKKI sairaana olevat. Yhtä lailla. Miten tämä tehdään – se onkin sitten monimutkaisempi kysymys.

Omassa työssäni on päässyt karttumaan paljon tietoa ja näkemystä siihen, mitä sairastaminen isossa julkisessa organisaatiossa ihan oikeasti tarkoittaa. Me olemme jopa onnistuneet sen vähentämisessä tekemällä kaikkea yhtä aikaa – lisänneet systeemin jämäkkyyttä sekä pyrkineet tekemään vahvoja panostuksia ihmisten työkykyyn. Emme ole organisaatio, joka uskoo mantran ”kaikki ovat lintsaajia” tai ”kaikki ovat ahkeria”. Pyrimme vain tekemään oikeita ja hyviä asioita. Tuemme – emme kyttää. Pystyisin antamaan useita esimerkkejä, jotka tekisivät keskustelua tolkullisemmaksi. Jos jollain on mietinnässä maisterin tutkinnon jälkeinen opiskelu, ja sairauspoissaolokeskustelu kiinnostaa, voin antaa muutaman erittäin hyvän tutkimuskysymyksen (ja ehdottaa aineistoa), jotka takaavat pääsyn julkiseen keskusteluun sitten, kun se lisensiaatintyö tai väikkäri on kasassa.

Saatan myöhemmin mennä tämän aiheen yksityiskohtiin, mutta esittelen nyt oman kiteytykseni keskusteluun.

Hyvä terveys = hyvä työkyky.
Kaikki haluavat olla terveitä.
Kaikki haluavat olla työkykyisiä.

Joten: jos ihminen ei halua olla työssä, on kysyttävä: miksi?
Tämän kysymyksen vastaus on se ongelma, joka on korjattava. Työyhteisöongelmat ihan oikeasti kanavoituvat sairauspoissaoloihin. Tällöin nimenomaan ne työyhteisöongelmat on ratkaistava! Sairastaminen on siinä kohtaa vain ongelman indikaattori.

Työnantajan kannattaa panostaa työntekijöidensä terveyteen ja työkykyyn.
Mutta reunaehtona on yksilön vastuu omasta terveydestaan.
Hyvä työnantaja on hyvän työkyvyn mahdollistaja.

Hyvä työpaikka hyvällä esimiehellä ihan oikeasti sairastaa vähemmän.
Kaikki haluavat olla hyvässä työpaikassa, joka sairastaa vähän.
Tehdään hyviä työyhteisöjä ja nautitaan onnistumisista, ja sairastaminen laskee terveelle tasolle.

Tiedättekö mitkä ovat oikeita ongelmia?
Suomalaisten selät. Väärät liikemallit nostamisessa hoivatyössä. Voiman ja koordinaation puute työelämässä. Väärin istuminen. Krooninen univaje. Se, että kymmenen vuoden päästä valtaosalla suomalaisesta työelämästä on kakkostyypin diabetes.

Elämme yhteiskunnassa, jossa toimistotyö tekee ihmisistä työkyvyttömiä. Tämä on täysin käsittämätöntä ja helposti ehkäistävissä.

Jos kääntäisimme fokuksen oikeasti näihin ongelmiin, ne työhyvinvoinnin miljardisäästöt odottaisivat nurkan takana. Mutta me – keskusteluyhteiskuntana – riitelemme mielummin siitä, ovatko ihmiset lintsaajia ja kenen vika mikäkin ongelma on. Tämä keskustelu on täysin hedelmätöntä ja seurauksetonta.

Sinä siellä.
Tee itsellesi hyvää ja pidä itsesi selvästi enemmän kuin vain työkykyisenä siihen, mitä haluat tehdä.

1 comment

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s