Elämässäni on eräs haittatekijä, joka vaikeuttaa keskittymistäni. Usein tämä haittatekijä keskeyttää järkevän toimintani ja tuhlaa aikaani. Päivän aikana se vaatii toistuvasti huomiotani. Aikani tuhlaamisen lisäksi se tekee minusta masentuneemman ja tuhoaa keskittymiskykyäni päivä päivältä. Kaiken huippuna se on tehnyt minusta riippuvaisen itsestään.
Puhun tietenkin älypuhelimesta.
Mikä pahinta, kyseinen laite tekee samoja asioita jatkuvasti myös sinulle. Se tekee sitä erinäisten sovelluksien välityksellä. Kaikista mainitsemistani asioista löytyy näyttöä. Yleisimmät sovelluksemme addiktoivat, masentavat ja rapauttavat keskittymistämme. Haittoja löytyy ikävä kyllä lisääkin.

Jos koet, että tämä ei koske sinua, niin kysyn: Mitä haluat saada aikaan seuraavaksi? Mikä olisi sinulle tärkeä saavutus? Mikä projektisi on kesken? Ellei älylaitteesi ole pääasiallinen työkalu näihin saavutuksiin, päivittäinen uppoutuminen siihen ei välttämättä edistä tavoitteitasi. Vaikutus voi olla jopa päinvastainen. Tavoitteesi voivat siirtyä yhä kauemmaksi. Miksi?
Tämä johtuu siitä, että saavutuksesi vaativat vaivannäköä. Aikaa, vaivaa ja etenkin keskittymistä - silloinkin, kun se on hankalaa. Kaikki tulevat onnistumisesi vaativat keskittymiskykyä, jota älylaitteesi hajottaa. Se hajottaa sitä hetkellisesti, mutta pahimmillaan myös pysyvästi. Näin tapahtuu mm. silloin, kun käytämme kahta ruutua, esimerkiksi puhelinta yhtä aikaa television kanssa.

Jatkuva multitaskaaminen tekee pahaa.
Keskittymiskyvyn huonontuminen voi siis haitata sekä nykyisiä että tulevia tavoitteitasi. Jos totta puhutaan, tämä on yksi minua eniten huolestuttavista asioista, mitä tulee työelämään - ja itseeni. Keskittymiskyvyn herpaantumisen lasku on nimittäin suuri. Miten hyvin teemme tärkeitä asioita, kun älypuhelin tarjoaa helpon reitin pois vaivannäöstä? Yhtälö on hankala työelämässä. Se on hankala, jos aiot esimerkiksi vielä opiskella tai ylipäätään oppia jotakin sinulle vaikeaa.

Jaksatko keskittyä vaivalloiseen, kun ruutu on tarjolla?

Puhelimesta irti päästäminen voi olla hankalaa, koska niin on tarkoituskin. Huomiosi saaminen on nimittäin älypuhelimesi tavoite. Niiden suunnittelu on tässä mielessä jopa nerokasta. Puhelimesi sovellukset on suunniteltu maksimoimaan niille antamasi huomio ja aika, mm. tuottamalla dopamiinia. Synnyttämällä aikaansaamisen tunnetta ja antamalla välittömiä palkintoja. Tykkäyksien, ilmoitusten, värien ja palkintojen muodossa. Ne tuntuvat meistä hyvältä, koska se on nimenomaan niiden tarkoitus. Palaamme etsimään samaa tunnetta. Puhelin on kuin pelihalli. Kasino.
On syytä ymmärtää, että jotkut älylaitteesi sovellukset ovat riippuvuusbisneksessä. Tämä kuulostaa radikaalilta, mutta mitä enemmän asiaa miettii, se alkaa käydä järkeen. Kun puhelimesi syytää ilmoituksia jatkuvasti ja koskettelet sitä päivittäin yli kaksi ja puoli tuhatta kertaa, kysy itseltäsi:

Kumpi on käyttäjä?

Kumman ehdoilla ja aloitteesta käyttö tapahtuu? Saatko puhelimenkäyttösi ansiosta lisää virtaa seuraavaan hommaan? Mitä ylipäätään teet seuraavaksi? Muuttuko mielialasi? Entä jos et saa käyttää puhelintasi?
Nämä ovat hyviä kysymyksiä, kun pohtii, kärsiikö riippuvuudesta. Jos huomaat, että puhelin ei koskaan paranna oloasi, mutta puhelimen puuttuminen huonontaa oloasi, kyse voi olla ongelmasta.
Elämäsi ei ole ruudulla.
Elämä tapahtuu useimmiten muualla, ja laitteestasi välittyvä kuva siitä voi olla vääristynyt. Se voi ohjata sinua huonompaan tapaan ajatella asioita. Se saa sinut haluamaan tuhansia asioita, joita et tarvitse. Se saa sinut kuvittelemaan, että kaikkien muiden elämä on kauniimpaa, parempaa ja elämyksellisempää. Kun viettää tarpeeksi aikaa instagramissa, näin on helppo luulla. Tämä voi johtaa ajatukseen, että olet jotenkin muista ihmisistä erillinen. Huonompi.
Tämä on täyttä harhaa, ja erittäin vaarallinen ajatus.
Erillisyys.

Kirjoitan asiasta, koska en ole tyytyväinen omaan älylaitteen käyttööni. Se ei suurimmaksi osin tunnu olevan minulle hyödyllistä ajankäyttöä. Joskus se toki on sitä, mutta liian usein se on aikaavievää viivyttelyä muista asioista. Sijaistoiminto tärkeälle.
Tämän lisäksi olen alkanut kaivata keskustelua. Muistatteko sen? Voimmeko nykyään keskustella ilman, että ruutu kutsuu? Kuunnella katsomatta puhelimeen? Puhelin on yleensä ainakin lähellä. Saatavilla, tarjoamassa kiinnostavamman hetken. En edes ihmettele, että on olemassa yritys nimeltä Digital Detox, jonka tuotteista löytyy mm. teknologiaton retriitti. Siis puhelimista, tableteista ja läppäreistä vapaa leiri. Aikuisille. Siis jumalauta aikuisille on myynnissä tuote nimeltä mennään ulos.
Noh.
Oli älypuhelin mielestäsi sinulle haittatekijä tai ei, annan molempiin näkemyksiin ehdotuksen. Tässä siis kaksi asiaa, joita voit halutessasi kokeilla.

1) Jos koet, että älypuhelin ei ole sinulle ongelma ja keskittymiskykysi on hyvä:
Vietä tunti yksin, rauhallisessa huoneessa, ilman ainuttakaan sähkölaitetta. Ilman mitään, mikä vaatii huomiotasi. Vain sinä ja ajatuksesi. Mitä päässäsi oikeasti liikkuu, kun olet läsnä ilman yhdenkään teknisen laitteen tuottamaa häiriötä, puhumatta kenellekään, osallistumatta mihinkään? Vastaus voi olla mielenkiintoinen. Jos tällainen tunti on sinulle helppo, mahtavaa. Veikkaan, että muutkin ponnistelusi sujuvat hienosti. Jos et pysty tähän ollenkaan? Mieti, miksi.

2) Jos koet, että voisi olla aika muuttaa älypuhelintapojasi:
Poista puhelimestasi kaikki ilmoitukset ja muuta sen näyttö mustavalkoiseksi. Tartu puhelimeesi vain, kun käytölläsi on ihan oikea tarkoitus. Päätä olla laitteesi käyttäjä. Testaa vaikka viikon ajan. Oma kokemukseni on, että pelkästään tämä vähentää turhaa puhelimen näpräämistä paljon. Voit kertoa läheisillesi, että sinulle kannattaa soittaa, jos on kiireellistä asiaa. Voit myös poistaa sovellukset, joita et tule käyttäneeksi. Viikon kuluttua voit miettiä, tarvitsetko muutosta. Lisää suosituksia muuten täällä. Myös nimi Tristan Harris on googlaamisen arvoinen, jos haluat pohtia aihetta lisää.

Älylaitteet ja sovellukset ovat mielestäni hienoja asioita. Sosiaalinen mediakin voi olla kaikkea muuta kuin ajan tuhlaamista. Käytän itse älylaitetta aktiivisuuteni seuraamisesta meditointiin ja kaikkeen näiden väliltä. Seuraan keskusteluita eri kanavissa. En siis yritä demonisoida älypuhelimen käyttöä ylipäätään. Nykytekniikka on mahtavaa.
Siitä vaan pitäisi voida päästää irti tarvittaessa.
Kyse on siitä, kenen ehdoilla sitä käytetään.
Laitteiden vai sinun?

terv.
Kalle

ps. Haluaisitko tekstejä, joita ei julkaista muualla? Liity maili-listalle sivun alareunasta. Voit myös kutsua minut kouluttamaan näistä teemoista.